luovuus

Runokokoelmat eivät synny hetkessä. Ne kasvavat, kypsyvät, muotoutuvat – joskus huomaamatta, joskus selkeinä kipinöinä, jotka sytyttävät polun, jota ei voi olla seuraamatta. Minun kokoelmani syntyi hiljalleen, vuosien saatossa. En ensin edes tiennyt, että kirjoittamani runot olivat matkalla kohti kirjaa. Ne olivat vain sanoja, joita tarvitsin itse. Sanoja, jotka lohduttivat, selittivät, Lue lisää