Olen viime aikoina miettinyt muutosta. Sitä, miten vähän se joskus näyttää siltä silloin, kun se tapahtuu. Muutos ei ala aina päätöksestä On olemassa sellainen ajatus, että muutos alkaa päätöksestä. Päätän, että nyt riittää. Päätän aloittaa alusta. Päätän lähteä, jäädä, sanoa Lue lisää
Aika ei aina tunnu liikkeenä eteenpäin.Välillä se pysähtyy, kerrostuu ja tuntuu kehossa tavalla, jota on vaikea selittää. On hetkiä, jolloin ajan kulku ei tunnu lineaariselta. Ulkoisesti kaikki etenee: päivät vaihtuvat, viisarit liikkuvat ja kalenteri täyttyy. Samaan aikaan keho voi kertoa Lue lisää
On aamu, jolloin herään niin kevyesti uupuneena, että jo pelkkä verhojen avaaminen tuntuu hieman liian suurelta liikkeeltä. Kyseessä ei ole mitään dramaattista, ei mitään mikä pysäyttäisi elämän — vain sellainen hento, hiipivä väsymys, joka näkyy pienissä hetkissä. Niissä, jotka ennen Lue lisää
Lokakuu on täällä. Se on harmaa, märkä, usein tasaisen tasapaksu. Päivä tuntuu usein samalta kuin edellinen, ja arki puuroutuu: työt, kauppareissut, tiskit ja viestitulva toistavat itseään. Se on täysin normaalia. Keskellä tätä tavallisuutta voi tapahtua jotain ihmeellistä. Pieni säe, ajatus, Lue lisää
Ensiaskeleet hapuillen Tämä runo toimii johdantona runokokoelmalleni Sataisipa aina vettä. Se syntyi elämäni kohdassa, jossa olin epävarma, miten halusin jatkaa eteenpäin. Tunsin olleeni kuin kuusen lapsi – laskeutuneeni sinne, minne tuuli oli minut elämän varrella vienyt. Olin tehnyt valintoja nojaten Lue lisää
Tässä maailmassa, joka rakastaa tehokkuutta ja tuottavuutta, herkkyys on usein epäilyttävää. Se herättää kysymyksiä, väärinkäsityksiä, toisinaan jopa hiljaista huvittuneisuutta. Mutta ehkä juuri siksi se on niin tärkeää. Herkkä, vähän liiankin näkyvästi Joskus herkkyys tulee kutsumatta, keskelle arkea. Se on kuin Lue lisää
On olemassa keväitä, joita ei mittaa kalenteri.On olemassa keväitä, joita odotamme hiljaa. Sisällämme odotamme sitä hetkeä, että on lupa elää omana itsenämme – lupaa vihdoin kukoistaa. Odotuksen aika Kevät on lupauksen aikaa. Lumet sulavat vähän kerrallaan, roudan alla piilee pehmeämpi Lue lisää
Runokokoelmat eivät synny hetkessä. Ne kasvavat, kypsyvät, muotoutuvat – joskus huomaamatta, joskus selkeinä kipinöinä, jotka sytyttävät polun, jota ei voi olla seuraamatta. Minun kokoelmani syntyi hiljalleen, vuosien saatossa. En ensin edes tiennyt, että kirjoittamani runot olivat matkalla kohti kirjaa. Ne Lue lisää
Minulle on hoettu pienestä pitäen, että olen liian herkkä. Että minun pitäisi kovettaa itseni, olla näyttämättä tunteitani, koska muuten joku satuttaisi minua. Ja jos joku satuttaisi, minun pitäisi iskeä takaisin – kahta kauheammin. Aivan kamalaa. Vuosien varrella opin tukahduttamaan herkkyyteni. Lue lisää
Kasvun kipu voi olla henkinen, emotionaalinen tai jopa fyysinen kokemus. Se on tunne, joka saattaa tuntua epäreilulta, tarpeettomalta ja sellaiselta, jonka mieluummin jättäisi kokonaan kokematta. Kasvun kipu on kuitenkin oire jostain syvemmästä – jostain, joka vaatii huomiotamme. Jos yritämme ohittaa Lue lisää