Ensiaskeleet hapuillen
Tämä runo toimii johdantona runokokoelmalleni Sataisipa aina vettä. Se syntyi elämäni kohdassa, jossa olin epävarma, miten halusin jatkaa eteenpäin. Tunsin olleeni kuin kuusen lapsi – laskeutuneeni sinne, minne tuuli oli minut elämän varrella vienyt. Olin tehnyt valintoja nojaten sovinnaisuuksiin, ulkoisiin odotuksiin ja usein kuuntelematta intuitiotani. Muutos tuntui kaukaiselta, kuiskeelta tuulessa. Se oli epämääräistä kaipuuta, jolle en osannut antaa nimeä. Tämä runo avasi minussa jotain, joka sai ottamaan ensimmäiset haparoivat askeleet eteenpäin. Aluksi varovasti, sitten yhä rohkeammin.
Olen juurtunut tänne, missä maa kantaa kaiken ja tähkäni etsii tuulta. Maa imee minusta kaiken voiman omakseen. Tyveni ei tiedä, pitäisikö kasvaa vai taipua. Tuulessa kaikuvat kysymykset:
”Miksi jäät?”
”Minne kuljet?”
Pään sisällä hiljaisuus, joka pelkää kaikkea: liikettä, vastauksia. Pitäisi eteenpäin, pitäisin siitä. Mutta mihin?
Mitä tarkoittaa juurtua?
Juurtuminen voi olla kiinnittymistä totuttuun rytmiin, toimintatapoihin tai ajatuksiin siitä, minkälaisena itsensä näkee. Se voi olla myös asettumista ja hyväksymistä, mutta joskus myös lannistumista, kun asiat eivät menneet kuten suunnittelimme. Juurtuminen ei itsessään ole hyvä tai huono – se, miten sen koemme, määrittelee paljon. Meillä kaikilla on juuret, paikka tai kokemus, josta olemme tulleet, ja se muokkaa meitä kasvun matkalla.
Kasvun polku epävarmuuden läpi
Kasvu ei ole suoraviivaista. Se kulkee usein epävarmuuden polkuja pitkin, ja joskus matkalla alkaa kaivata takaisin lähtöpisteeseen. Oma kokemukseni työuupumuksesta oli hetki, jolloin suunta tuntui epäselvältä. Mihin tästä pitäisi mennä, vai pitäisikö pysähtyä kokonaan? Onko minulla voimavaroja ja tarmoa? Lempeys itseä kohtaan on avain – on lupa sallia itselleen hankalat kokemukset ja tunteet, antaa niiden olla osa matkaa.
Kuuntele tuulta, kuuntele itseäsi
Tuulen kysymykset ovat pieniä ääniä taustalla, vielä tunnistamattomia tarpeita tai haluja. Niitä ei aina kuule heti, mutta ajan kanssa ne alkavat kuulua selkeämmin. Ne ohjaavat meitä pysähtymään, pohtimaan ja liikkumaan – hitaasti, oman rytmin mukaan.
Harjoitus juurtumiseen ja kasvuun
- Istu hiljaa ja sulje silmäsi muutamaksi minuutiksi.
- Mieti, mihin kiinnityt arjessa, ajatuksissa ja tunteissa.
- Kirjoita paperille: mikä sinua pitää paikallaan? Mitä haluat antaa tuulen ohjata sinua kohti?
- Lue kirjoittamasi kysymykset hiljaa itsellesi. Anna niiden olla ilman tarvetta ratkaista niitä heti.
Jokainen askel on tärkeä
Juurtuminen, kasvu ja tuulen kysymykset kulkevat käsi kädessä. Jos tunnet vielä epävarmuutta tai olet vasta ottamassa ensimmäisiä haparoivia askeleita muutosta kohti, tiedä tämä: jokainen askel – pieni tai suuri – on tärkeä. Anna itsellesi lupa pysähtyä, kuunnella, ja sitten rohkeasti edetä omaa tahtiasi.
💌 Ja jos haluat liittyä seuraan, tilaa uutiskirje ja seuraa Suihkola-elämää somessa.
0 kommenttia